Melassipiparit

Hei hei ja terveisiä täältä Englannista. Kahdeksas viikko kaksivuotisesta menee jo kovaa vauhtia ja koko perhe viettää arkipäivänsä omissa arjen toimipiteissään eli päiväkodissa, toisella luokalla koulussa, yliopistossa ja kotitoimistossa. Kaikki menee mahtavasti ja kiirettä on pitänyt. Blogautetaan tällainen, kohta taas ajankohtainen piparipostaus, jossa iso osa mausta tulee aromaattisesta melassista (josta lisää puistojuoksupostauksessa).

Reseptin jälkeen on perinteinen Brighton -osio, jossa näin alkuun vinkkejä/kokemuksia vuokrakämpän etsinnästä. Jos haluat kuulla jostain erityisestä, niin kirjoittelepa toiveita tuonne kommenteihin tai Valkotippurin Facebook-sivulle. Keksiresepti on Joy of Baking -sivustolta. Jos Englanti ei kiinnosta, kokeile silti näitä keksejä :)

Tarvitaan
260 g jauhoja (vajaa 5 desiä?)
1 tl ruokasoodaa
¼ tl suolaa
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
½ tl neilikkaa
113 g (n. 1¼ dl) huoneenlämpöistä voita
210 g (n. 2½ dl) tummaa sokeria *
2 rkl ruokaöljyä
80 ml melassia
1 muna
½ tl vaniljauutetta
(koristeluun tavallista kidesokeria)

* Dark brown sugar, olisiko siis fariinia, ruokokidesokerin ja muscodovadon välimaastosta?

Ja näin tehdään

1. Sekoita jauhot, sooda, suola ja mausteet
2. Vaahdota toisessa astiassa pehmeä voi ja tumma sokeri
3. Lisää voi-sokeri-seokseen öljy, melassi, muna ja vaniljauute ja sekoita
4. Lisää jauhoseos ja veivaa kaikki sekaisin
5. Peitä/kelmuta taikina ja laita se jääkaappiin vähintään 2 tunniksi tai yön yli
6. Pyörittele taikinasta halkaisijaltaan 2½ sentin palloja ja kierittele niitä tavallisessa sokerissa
7. Asettele pallot pellille ja litistä niitä hieman kohti lopullista muotoaan
8. Paista 190-asteisessa uunissa n. 9-10 minuuttia tai kun ne näyttävät kuivilta ja pinta alkaa halkeilla

Kuvaussession päätyttyä katosi sekä lainatut lelut että keksit..

---

Sarjassamme Brighton -kuulumisia. Aloitellaan vaikka siitä miten me vuokra-asuntoa etsittiin. Mikäänhän ei ole ärsyttävämpi kuin blogaaja, joka pahimmillaan parin googlauksen kärkituloksen tai muuten hataran ensikokemuksensa jälkeen muuttuu alan rautaiseksi asiantuntijaksi :) Ehkä tästä on kuitenkin jollekin apua. Aiemmat Brighton-aiheiset postauksethan saa katsottua klikkaamalla Brighton -tägiä blogauksen alaosasta tai tästä.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Rightmove ja Zoopla ovat täkäläiset Oikotie ja Etuovi. Palveluihin saa hakuvahdit ja asuntotiedoista löytyy perinteisten speksien lisäksi mm. todennäköisimmät koulujen oppilaaksiottoalueet Ofsted-raportteineen (joista kirjoittelin 2013). Koulujutut saattavat kiinnostaa enemmän, jos aikomuksesi on viipyä täällä pitkään: Täällä opinahjot taitavat vaikuttaa aika tavalla Suomea enemmän tulevaan opinpolkuun. Jos muutto ulkomaille on edes harkinnassa, kannattaa hyvissä ajoin viritellä hakuja, jotta saa edes jonkinlaista käsitystä asuntojen hinta-laatu-varustelu-suhteesta.

Gumtree puolestaan on Tori -tyyppinen palvelu - vinkkinä siis esim. kalusteiden hankinnalle. Sinne voi myös laittaa kämppishakuja/ilmoituksia. Huoneen vuokraaminen kimppakämpästä opintojen päätyttyäkin ei ole mitenkään outoa. Vielä vähemmän oudoksi se muuttuu, kun huomaa mitä kämpät täällä maksaa. Niinpä huoneenvuokraussivustoja on tarjolla kosolti. Kannattaa myös selailla asuinalueiden omia Facebook -ryhmiä, jotta voi päästä välittäjäpalkkioista (vuokralainen maksaa) tai löytää kimppakämppiä. Mediaanikuukausivuokra yhden makkarin asunnosta Brightonissa on £895 ja kahden £1250. Hinnat tuntuvat täysin järjettömiltä kun näkee parin näytön jälkeen näiden "kohtuuhintaisten" kämppien kunnon ja varustetason. Puntahintoja ei kannata heikon euron takia muuntaa ettei tule koko ajan paha mieli :)

Omat hakumme rajoitimme 2-3 makkarin kämppiin. Lähinnä "house"-tyyppisistä taloista. Tällä pystyy aika hyvin eliminoimaan ylä- ja alapuoliset naapurit (vrt. "maisonette") sekä maan alla asumisen ("basement flat"). Pihasta sai ison plussan.

Kun sopiva (välittäjävetoinen) asunto tulee vastaan, kannattaa heti soitella näytöstä. Samaan päivään ei mahdu kovin montaa näyttöä ja nopeat syövät hitaat. Jos kämpässä on vielä asukas, tulee hänelle antaa näytöistä vuorokausi ennen info, joka myös vähän rajoittaa näyttöjen määrää - jos vaikka asukasta ei saada kiinni tai asiaan liittyy muita, välittäjän tarkemmin täsmentämättömiä "juttuja".

Eka kämppä vaikutti hienolta! ..valitettavasti vain lähikoululla ja asuinialueella oli vähän
kyseenalainen maine. Ilman lapsia tämä olisi ollut todella helppo ottaa.

Vinkkejä näyttöön:

• Tee ehtiessäsi pikainen tutustumiskierros ympäristöön. Onko kaupunginosa, sen yhteisö ja etäisyydet arjen suorituspaikoille ok? Onko lähellä näppärää pikkukauppaa, bussipysäkkiä, puistoa tai muuta arvostamaasi asiaa - ja eihän naapurissa vaan asu opiskelijoita (joo, alan tulla vanhaksi, mutta en mä ainakaan muista melskanneeni yöllä kadulla sketsisarjojen repliikkejä toistaen tai rakenteissa roikkuen..)
• Selvitä mitä kodinkoneita kuuluu ja etenkin ei kuulu vuokraan. Yleensä pyykinpesukone ja jääkaappipakastin kuuluvat, mutta ei aina ja tähän voi upota muuttaessa arvokkaita satasia.
• Onko ikkunoissa yksi vai kaksi lasia? Vaikuttaa lähinnä lämmityslaskuun (onhan asunnossa keskuslämmitys?), mutta myös loppuillan kadulta kuuluvaan "jutusteluun" tai autojen ääneen, jos vaikka asut pubin lähellä tai kokoojakadun varrella.
• Pihalla - edes pienellä - voi viettää aikaa, kokata, kuivata pyykkiä, nukkua, säilyttää polkupyörää  yms. Siitä voi saada monta pluspistettä.
• Käytä nenää. Jos kämpässä ei haise, se on hyvä merkki. Tunkka, komero, kellari ja märkä koira vaikka asunnossa ei ole lemmikkejä saattavat kieliä jostain. Samoin, jos vastaan kävelee suitsukkeen tai ilmanraikastimen tuoksu, kannattaa skarpata. Älä odota liikoja etenkään maanpinnan alapuolella olevista basement flateista. Toissavuotisella kolmen kuukauden kokemuksella niissä on kylmää ja kosteaa. Samoin kosketuspintaa naapureihin on katon verran enemmän. Seinät ovat paikoin paperia.
• Kannattaa myös silmäillä että seinät ja katto pitävät ja kämpässä näyttäisi muutenkin pysyvän vesi sille varatuissa paikoissa.. Vuodot eivät tietenkään ole vuokralaisen vastuulla, mutta ylimääräinen muutto tuskin on kenenkään mielestä kivaa. Hometta näkyi jokaikisessä katsotussa asunnossa vähintään kylpyhuoneen nurkissa ja silikoneissa. Deal with it?
• Kysy mitä mahdollisiin pintaremontteihin kuuluu. Maalataanko seinät, puhdistetaanko/vaihdetaanko kokolattiamatot, entä keittiön ja kylpyhuoneen tiivisteiden yms. vaihdot? Näistä voi toki laittaa ehtoja vuokratarjoukseenkin. 
• Tärkeintä: Yritä nähdä asunto siivottuna, pintarempattuna ja omilla huonekaluillasi. Voitko kuvitella asuvasi siinä?

Double bedroom. Yritä tästä kuvitella jotain?

Itse en tosiaan viimeiseen kohtaan pystynyt, mutta luotin briteissä pitkään asuneen vaimon näkemykseen asunnon potentiaalista ja suostuin tekemään vuokratarjouksen ehkä sotkuisimmasta asunnosta jossa olen ikinä ollut sisällä. Toisaalta meidän tilanne alkoi toukokuun asunnonmetsästyslomalla olla aika tukala: Täällä vuokrasopparit eivät suinkaan ala kuun ensimmäisestä päivästä ja 1-2 kuukauden päästä vaan tyyliin heti. Toukokuisen viikon Brightonin loman loppuessa oli vaihtoehtoina tehdä tarjous katsotuista kämpistä (joita katsottiin n. kahden päivävauhdilla) tai ottaa sika säkissä netti-ilmoitusten perusteella. Jälkimmäistä ei voi todellakaan suositella.

Tätä et varmasti näe, jos jätät käymättä paikan päällä. 

Vaikka muuton piti tapahtua töiden alkamisen vuoksi viimeistään syyskuussa, halusimme muuttaa jo elokuussa. Näin ehtisimme ennen koulun alkua lomailla uudessa kotimaassa ja tutustua rauhassa paikkoihin. Asunto piti (ja piti) ottaa jo juhannuksen jälkeen, sillä vuokratarjous elokuun alusta ei varmasti olisi mennyt läpi ja tarvitsimme kotipaikan kouluilmoittatumista varten. Pieni siivu vuokrabudjetista meni siis tyhjän kämpän ylläpitoon.

Blogin kuvitus on näytöillä salakuvattua materiaalia. Ja osa on muuten nyt asumastamme kämpästä, josta ehkä tarkemmin seuraavalla kerralla. Tilanne ei tietenkään ollut ja yleisesti ottaen ole kämppien osalta näin lohduton kuin mitä kuvat antavat ymmärtää: Kuviksi asti päätyi lähinnä mahdollisia ongelmakohtia välittäjän kuvien vastapainoksi. Silti vielä pari vessakuvaa tähän loppuun. Harmi ettei tullut napattua kuvaa siitä märän koiran hajuisen kämpän kylppäristä, jossa oli sininen kokolattiamatto :) Cheerio!

Kevätkeksit

Eihän kevään tuloa voi oikeasti edistää keksejä leipomalla, mutta yritin vähän raikkaiden herkkujen avulla nostattaa tunnelmaa alkuviikon lumisateen yllättäessä. Ja koska on sitruunakausi, on oiva hetki väkertää sen kunniaksi sitruuna-appelsiinikeksit - tai appelsiini-mantelivoikeksit, kuten Anne Katrine Paulsen Gastronomade -blogiin postaamassa reseptissä näitä nimittää. Takk for oppskrift!

Näissä ei juuri aktiivista työaikaa kulu - kunhan varaa vähän aikaa taikinan jäähdyttämiseen. Keksit leviävät uunissa kuin kauralastut, mutta maistuvat huomattavasti paremmilta ja tulevat tosi rapeiksi. Mantelijauhon osuutta voi harrastelija vain arvailla..

Olisiko teillä muuten kevääseen liittyen hetki aikaa keskustella Jee.. Kevättulvista. Tulvat alkavat kohta! Olethan tutkinut kotipaikkasi lähivesistöjen tulvaennusteita ja tulvakarttoja sekä pohtinut hiljaa tykönäsi miten voit itse omatoimisesti varautua tulviin?

Kiitos ajastanne. Nyt leivotaan!

Tarvitaan
125 g huoneenlämpöistä voita
100 g sokeria
1 muna
appelsiinin raasettu kuori
sitruunan raastettu kuori
50 g vehnäjauhoa
50 g mantelijauhoa
½ tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

Näin tehdään pari pellillistä

1. Vaahdota voi ja sokeri
2. Lisää loput aineet ja sekoita taikinaksi
3. Kääri taikina muovikelmuun ja muotoile siitä pari-kolme senttiä paksu pötkö.
4. Jäähdytä jääkaapissa vähintään puoli tuntia.
5. Leikkaa kohmeisesta patukasta n. 1 cm siivuja ja asettele väljästi pellille (n. 9-12 kpl)
6. Paista 190-asteisessa uunissa n. 8-10 minuuttia.

Chili-kanelikeksit

Mistä keittiössä huomaa päivän pimenevän? Tietysti ikkunasta - josta uudessa keittiössä olen vieläkin iloinen - mutta viikon aikana on mennyt reilu puoli kiloa suklaata erinäiseen leivontaan jota kai voi myös jonain merkkinä pitää. Tuhtia kamaa ei nimittäin kesällä tee mieli syödä. Näistä tuotoksista on tosin suurin osa mennyt vientiin, eli työpaikan kahvipöytiin.

Nämä pikkuleivät jatkavat suklaalinjaa, mutta levyjen sijasta taikinaan saa kaataa puoli pakettia Van Houtenia. Pientä terästystä antavat chili sekä kaneli ja tuhdin maun takaavat voi ja sokeri.

En ole chiliasiantuntija, mutta chiliä käyttäessä kannattaa tehdä vissi ero chilimausteseoksen ja chilin välillä. Varsinkin leivonnassa voi käydä köpelösti ensin mainitun sisältäessä esim. juustokuminaa ja valkosipulia :) Käyttämäni chili oli marketin maustehyllyn mainstreamia. Tulisuutta voi säädellä määrää ja chililaatua vaihtamalla.

Resepti on norjalaisesta Mat på bordetista. Takk så mye!

Taikina
110 g voita
150 g sokeria
1 muna
140 g vehnäjauhoja
60 g kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
¼ tl chilijauhetta

Pyörittelyyn
50 g sokeria
2 tl kanelia
¼ tl chilijauhetta

1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Sekoita joukkoon muna.
2. Viimeistele taikina sekoittamalla joukkoon keskenään yhdistetyt jauho, kaakao, leivinjauhe ja chili.
3. Pyöritä taikinasta noin 30 palloa ja pyöritä ne yksitellen sokeri-kaneli-chili-seoksessa.
4. Paista 180-asteisessa uunissa 10 minuutin ajan.

Chocolate chip cookies, osa II

Ehtipä viime cookieseista vierähtää aikaa! Toivottavasti tämän 3-osaiseksi aiotun Chocolate chip cookies -sarjan viimeinen resepti vielä löyty jostain.. :) Vaikka eipä sen niin väliä, sillä tämä on näistä ehdottomasti paras. Leivoin yhden setin, josta tulee vähän reilu 2 tällaista Ikean Slomia. Alle 24 h ja toinen on jo tyhjä.

Ohje on siskoltani, joka tekee loistavia leivonnaisia - ja jaksaa desinfioida keittiön kokkauksen jälkeen leikkaussalin hygieniakriteereihin :)

200 g voita
2 dl sokeria
2 dl fariinisokeria
2 munaa
6 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
2 dl (tai rohkeasti koko levy) suklaamuruja (esim. Fazerin Taloussuklaa tai Sininen)

• Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi
• Lisää munat yksitellen ja voimakkaasti sekoittaen
• Lisää jauho-sooda-suola sekaan varovasti
• Lisää lopuksi suklaa
• Ota taikinasta lusikalla nokareita ja malta jättää tilaa keksien väliin.
• Paista 190-asteisessa uunissa n. 9-15 min. Laita ajastimeen tasan 11 minuuttia niin hyvää tulee :)

P.s. Testattu myös maidottomana! Korvaa voi kasvisrasvalla ja suklaa halvalla. Halva-versiossa kannattaa kai vähän vähentää tuota suolaa.

P.p.s. Kuivuneen fariinisokerin saa kuulemma ehostettua nopeasti, kun laittaa paketin kuumaan vesihauteeseen. Itse hakkasin kivikovaksi päässeen sokerin kaulimella jauhoksi..

Joulun 2011 voittajapiparit

Cliché :)

Tälle joulukaudelle tuli testattua neljää eri piparitaikinaa. Kolme tuli blogattua ja yhdestä ei sen enempää. Tässä on paras resepti. Koita siis näitä. Maun avaintekijöinä ovat appelsiininkuori ja tuore inkivääri. Koostumus on näissä parempi kuin aiemmissa appelsiini-inkiväärikakuissa. En osaa sanoa onko tattarijauhoilla osansa vai ovatko ne vaan organic super healthy food -leiman vuoksi.. Nämäkään keksit eivät kuulemma tunnu kurkussa kuten "aidot" brittiläiset ginger snapit, mutta toimivat kuitenkin.

Resepti on taas kerran Louisa Shafian Lucid Foodista. Ostakaa! Pyöristelin alle kuppimittoja deseiksi ja vaihdoin mm. vaahterasokerin tavalliseen sokeriin.

340 g huoneenlämpöistä voita
3.5 dl sokeria
1 tl vaniljauutetta
1 muna
puolikkaan appelsiinin kuori
2 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
1.2 dl siirappia (eli puoli kuppia)
3.5 dl vehnäjauhoja
3.5 dl tattarijauhoja
2 tl soodaa
½ tl suolaa
1 rkl kanelia
1 tl maustepippuria
½ tl neilikkaa
¼ tl muskottipähkinää

1. Vaahdota voi ja sokeri.
2. Lisää vanilja, muna, appelsiininkuori, inkivääri ja siirappi.
3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää niitä noin desi kerrallaan monitoimikoneen pyöriessä pienellä teholla.
4. Anna taikinan kovettua kylmässä Kirjan mukaan tunti riittäisi. Annoin itse olla yön yli.
5. Tee kaulitusta taikinasta noin puolen sentin paksuisia pipareita.
6. Paista noin 175-asteisessa uunissa 8-10 minuuttia. 
7. Jäähdytä keksit ritilällä. 

Joku tähden muotoinen muotti olisi ollut kiva, mutta piprarimuotit olivat perinteistä "piparikukkaa" lukuun ottamatta kadonneet.

Maailman parhaat piparkakut

..on vain suora käännös alkuperäisreseptistä (verdens beste pepperkaker), jonka löysin Tinen, Norjan Valion, sivuilta. Hyviä nämä ovat, mutta tunnetaan paremmin kai nimellä ranskalaiset piparkakut, eli ne missä on mantelia. Kerma ja pippuri ovat kiva lisä.

PÄIVITYS: Tämän blogin joulun 2011 parhaat piparkakut löytyvät täältä.

250 g voita

125 g siirappia (vaaleaa sanottiin, käytin tummaa)

1½ dl kermaa

250 g tomusokeria

400 g vehnäjauhoja

2 tl ruokasoodaa

2 tl neilikkaa

1 tl kanelia

1 tl mustapippuria myllystä

100 g hienoa mantelimurskaa

Laita voi, siirappi, kerma ja sokeri kattilaan. Lämmitä miedolla lämmöllä kunnes voi sulaa. Anna jäähtyä. Lisää muut ainekset ja sekoita kunnolla taikinaksi.

Muotoile taikinasta n. 3 cm paksuinen tanko ja laita taikina yöksi jääkaappiin.

Leikkaa pötköstä ohuita siivuja, laita ne leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista n. 10 minuuttia 175-asteisessa uunissa. Kun valmiit piparit kestävät siirtoa, nosta ne ritilälle jäähtymään. 

Appelsiinin makuiset inkiväärikakut

Joulu tulee! Ajattelin hyvissä ajoin testata jotain vaihtoehtoja perinteisten piparkakkujen kaveriksi. Nämä pikkuleivät taitavat olla englantilainen näkemys pipareista. (Taas) joku norjalaiskausi menossa? Resepti on ferske(n)muffins-blogista.

325 g vehnäjauhoja
200 g sokeria
1 rkl jauhettua inkivääriä
1 tl ruokasoodaa
125 g voita
75 g siirappia
1 muna
1 tl raastettua appelsiinin kuorta

Laita voi ja siirappi kattilaan ja lämmitä miedolla lämmöllä niin että voi sulaa. Jäähdytä.
Lisää jäähtynyt voisiirappi jauhojen, sokerin, inkiväärin ja soodan sekaan.
Lisää vielä lopuksi vatkattu muna ja appelsiinin kuori.

Pyöritä taikinasta palloja ja asettele pellille.
Jätä väliä, koska itsellä nämä ainakin levisivät.
Painele hieman litteiksi ja paista ~160 asteessa.
Olikohan nämä 13 minuuttia meidän uunissa?
Oli kai.

Chocolate chip cookies, osa I

Chocolate chips cookies, eli meillä päin vain cookiesit (ei missään nimessä "suklaalastukeksit"), ovat parhaimpia pikkuleipiä ja näiden reseptejä voisi esitellä useammankin. Tässä ensimmäinen Whole Grain Baking -kirjasta.

Alkuperäisessä reseptissä suklaata olisi mennyt sellainen puoli kiloa, mutta yksi Fazerin tumma suklaalevy sai kyllä riittää ja riitti. Käytin semitummaa ruokokidesokeria oikeasti tumman fariini/muscodovadosokerin sijasta. Toimi hyvin, teen uudestaan. Mitat muutettu kupeista deseiksi, siksi desimaalit.

1,8 dl voita
2,4 dl tummaa sokeria
2 tl vaniljauutetta
½ tl suolaa
½ tl soodaa
¼ tl leivinjauhetta
0,8 dl siirappia
1 rkl omenaviinietikkaa
2 munaa
5,4 dl täysjyvävehnäjauhoa
7,2 dl suklaalastuja (mutta se levykin riittää, uskokaa)

Sulata voi kattilassa ja lisää siihen sokeri. Poista kattila liedeltä kun seos alkaa kuplia ja anna jäähtyä haaleaksi. Lisää seuraavaksi vanilja, suola, sooda, leivinjauhe, siirappi ja etikka. Seuraavaksi munat yksitellen ja hyvin vatkaten. Sekoita vielä jauhot ja sitten suklaa. Peitä ja laita yöksi jääkaappiin.

Tee taikinasta pellille ruokalusikalla nokareita. Paista 190 asteessa 12-13 minuuttia.Ohje kehoitti paistamaan siten, että uunissa on kerralla 2 peltiä ja vaihtamaan puolessa välissä peltien paikkaa ylätasolta alatasolle ja päinvastoin. Laatu pellillisten välillä oli meidän uunilla sitä luokkaa, että jatkossa paistan kyllä pellin kerrallaan.