Kasvis-caesarsalaatti & Brightonin koti kuvina

Kyllä se on niin että "kanaseessar" on se ainoa oikea caesarsalaatti. Mutta tulipa testattua tällainen kasvisversio taannoin hankkimastani Terry Hope Romeron Salad Samurai -kirjasta. Maittava ateria, mutta edellä mainittu jyrkkä mielipide huomioiden vähän väärä nimi salaatille. Alkuperäisteoksessa tämä oli tosin "Backyard Buffalo Ranch Caesar Salad" -nimellä, joten on tämä paljon muutakin. Pisteet erityisesti monikäyttöiselle BatR-kastikkeelle ja tofun maustamiselle.

Tarvitaan
1 annos Back at the Ranch -kastiketta
1 annos Red-Hot Saucy Tofu -settiä
1 iso romaine-salaatti
5 dl ohueksi siivutettua punakaalia
1¼ dl ohueksi siivutettua porkkanaa
1¼ dl ohueksi leikattua selleriä (leikkaa viistosti, painottaa lähde)
krutonkeja

Back at the Ranch -kastike
1¼ dl cashew-pähkinöitä
1¼ dl kuumaa vettä
2 rkl tuoretta sitruunamehua
1 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
2 tl vaaleaa misoa (eipä ollut)
2 tl dijon-sinappia
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl sipulijauhetta
3 rkl tuoreita yrttejä (tilli, basilika, rakuuna..)

Liota pähkinöitä vedessä n. puoli tuntia. Ajele kaikki ainekset (ml. vesi) blenderillä kastikkeeksi ja anna makujen sekoittua esim. jääkaapissa vähintään parikymmentä minuuttia ennen käyttöä. Monikäyttöinen peruskastike säilyy jääkaapissa pari päivää ja siihen voi sekoitaa srirachaa, currytahnaa, pestoa yms.

Red-Hot Saucy Tofu
puoli kiloa kiinteää tofua
1 rkl kookosöljyä
3 rkl Srirachaa
1 rkl tuoretta sitruunamehua
1 rkl agavesiirappia/nektaria (taisi mennä vaahterasiirappisubstituutilla)

Prässää tofusta ylimääräiset nesteet jos on tarvis. Pilko tofu reilun sentin kuutioiksi ja paista kookosöljyssä. Sekoita loput aineet keskenään ja lisää tofut. Tarjoile kuumana tai huoneenlämpöisenä.

Ja näin se salaatti tehdään

1. Valmista salaatinkastike
2. Preparoi tofu (kts. ohjeet edeltä)
3. Pese ja revi/leikkaa kasvikset kulhoon ja sekoita niiden joukkoon back at the ranch -kastike
4. Lisää tofu ja krutongit

---

Brighton-jorinoiden aika! Tällä kertaa esitellään meidän talo, kun siitä on monet kyselleet ja on ollut valitettavasti näyttää vain asuntonäytöillä otettuja vikakuvia. Skypessä jotkut ovat saaneet ihan liikkuvan live-esittelyn, mutta ei todellakaan näin siivotussa kuosissa. Kuvien otto on vaatinut varmaan kolme erillistä suursiivousta :)

Tämä on tällainen kahden makuuhuoneen end of terrace house. Neliöitä laskettiin ihan itse sellaiset 60-70 m². Välittäjänhän ei tällaista tietoa tarvitse kertoa. Kaksi kerrosta, seinänaapuri vain toisella puolella eikä ketään ylä- tai alapuolella. Pieni piha. Juuri sellainen kuin edellisessä postauksessa mainittuihin hakukoneisiin syötettiin. Talo on varmaan rakennettu 1920-luvulla, jos jotain pitäisi arvata (voi mennä pahastikin pieleen). Se on siis nähnyt yhtä sun toista ja sen jostain huomaakin, mutta ei keskitytä nyt siihen, sillä tällä postauksella luodaan positiivista some-tunnelmaa! Antaa kuvien puhua puolestaan.

Elikkäs mahtava kokoojakotikatumme! Meidän talo on kuvassa keskellä ja pihan raikkaan vihreä väri tulee palmusta, parista muusta puusta ja riivatusta muratista.

Jos toisten kämppiin kurkkiminen tuntuu vastenmieliseltä, kannattaa tässä vaiheessa poistua jonnekin muualle. Stalkkerit sen sijaan lämpimästi tervetuloa! :) Käänny tästä 1x1 m porraseteisestä suoraan olohuoneeseen, ole hyvä.

Eikös paksun likakerroksen alta paljastunutkin rustiikkinen tammilankkulattia! Suoraan kadulle antavan ikkunan lisäksi myös toisella seinustalla on mukavasti lasia ikkunoiden ja pihalle vievän oven muodossa. Toivotaan että valon määrä ei ole suoraan verrannollinen talven lämmityslaskuun. Rullaverhot on vuokraemännän asennuttamat, muut kalusteet, laitteet ja kasvit on tuotu Suomesta.  

Sama olohuone-ruokailutila edellisen kuvan tv-nurkasta käsin. Ikean hyllyt rahdattiin Suomesta, kuten Amazonista tilatulla stretch-sohvanpäällisellä peitelty vihreä Askon vuodesohvakin. Tuolit ostettiin käytettynä vaimon työkaverilta. Pöytä on tilattu Argosista ja sen ääressä istuvaa esikoista ei saatu poistettua kuvaustilanteesta matikantehtäviensä parista. Avonaisen keittiön oven vieressä on porraskomero.

Täällä tuotetaan blogisisältöä. Pesukone, kaasuliesi sekä uuni on kaikki vaihdettu uusiin meidän (tosin aiheellisista) huomautuksista - eli vuokrankorotusta odotellessa.. Vuokraemäntä on kyllä tässä toiminut nopeasti, josta plussaa. Jos punaista lattiaa ei voi voittaa, pitää sen kanssa yrittää liittoutua: Vedenkeitin ja leivänpaahdin on Argosista, kuten myös vedensuodatukseen käytettävä Brita-kannu. Keittiöstäkin on käynti pihalle, jossa tällä hetkellä 4-5 polkupyörää riippuen siitä onko maantiepyörä keittiön lattialla. Tiskikonetta ei tosiaan ole, mutta positiivisuuden kautta mennään: keksi tähän jotain, ihan mitä tahansa :)  Alakerta oli tässä.

Puulattia kylppärissä on.. aina parempi kuin kokolattiamatto! Onneksi kotona on opetettu miten siivotaan, sillä tässä(kin) tilassa oli kyllä välittäjän lupaaman complete refurbishmentinkin jälkeen tekemistä. Ihan asiansa ajava huone tämäkin. Jakkara ja matot on tuotu Ikeasta. Paikallista London Roadin muovikauppiasta tuettiin pottaostoksen verran.

Lasten makuuhuone on.. kompakti. Tilantarpeen osalta on tosin havaittu jo kauan sitten, että kotona perhe on yleensä korkeintaan 3x3 m neliön sisällä. Tässä neliössä kuluvaa yhteistä aikaa voi sitten viettää tarvittavan rekvisiitan kanssa vaikka olohuoneessa eli elämishuoneessa eli living roomissa. 

Olo- ja lastenhuoneista puheenollen: Lastenhuoneen patteri on upouusi, sillä vanha päästi lämmitysjärjestelmää testatessa vedet lattian läpi olkkarin kattoon asti. Mutta positiivisuuden kautta: Talot täällä on sen verran ilmavia että vahinkoa tuskin tapahtui :) Sänky patjoineen tilattiin Amazonista ja Ikean lokerikko tuotiin mukana. Seinähyllyt oli valmiina ja kokolattiamatotettu yläkerta on päällystetty kauttaaltaan uudella matolla. 

Vuokranantajien kanssa kannattaa olla tarkkana ja kovana. Jos esim. kunnon pintaremontti on luvattu, niin sitä pitää vaatia. Tässäkin tuli puolin ja toisin viesteiltyä. Matot oli kuulemma ammattilaisten toimesta putsattu ja kuittikin olisi ollut näyttää (varmasti Lontoostakin käsin siivouksen ostamalla saa kuitin, mutta kävikö kukaan tarkistamassa siivottiinko mitään?) ja että ne voidaan kyllä vaihtaa mutta sotkujen siivoaminen tulee kalliiksi ja lähtee kaikki vuokravakuudesta. Matot kuitenkin vaihtuivat, kun kerroimme että Suomessa ei ole ollut tapana olla kengät jalassa sisällä ja että lapsilla ei ole lupa syödä yläkerrassa.

Lastenhuoneesta on parhaat näkymät ulos. Lähipubi näkyy muttei ilmeisesti kuulu (sisätupakointikiellon kääntöpuoli) tähän huoneeseen. Toisin on meillä aikuisilla seinän takana, tai sitten lapset vaan nukkuu sikeämmin. Veikkaisin muuten että omistusasujien ensimmäisiä investointeja ovat kaksikerroslasit joka ruutuun. Positiivisen kautta: Lähiöstähän me haluttiin vähän elävämpään ympäristöön ja yhteisöön ja sitä Hanover kyllä on! Sateessakin on se hyvä puoli, että se pitää ihmiset pois kaduilta.

Vika huone näyttää siivottuna tältä. Joku on käynyt (taas) riekkumassa tuolla ikkunasyvennyksessä, kertoo nipsusta irronnut verho. Kaikki kamat on tuotu Suomesta poislukien ruokaryhmästä yli jäänyt tuoli. Yöpöytä on Pelican Self Storagen medium -koon muuttolaatikko. Boxia voi suositella myös alkuperäisessä tarkoituksessaan. Ja täällä allekirjoittanut istuu töissä. Etäyhteydet toimii hyvin. Niin hyvin, ettei ihan sellaista tutkijankammiorauhaa ole ollut kuin (jostain ihmeen syystä?) ennen tänne muuttoa kuvitteli. Ja koska lukijoiden joukossa on esimiesporrastakin, niin työnantajalle vielä kerran kiitos tämän järjestelyn mahdollistamisesta. Ruokablogi CV:ssä - uhka vai mahdollisuus? :) Kollegoille kiitos joustavuudesta, kun osallistun toimintaan pienenä etäyhteysruutuna.

Sellanen. Ihan kiva koti tästä saatiin omasta mielestä aikaiseksi. Itse olen näitä siivottuja kuvia katsellessa aivan järkyttävän yllättynyt - varsinkin kun vertaa siihen miltä tämä näytti toukokuussa. Kai sekin menee positiivisuuden kautta, jos vertaa ennen-jälkeen-kuvia, kun muutos on parempaan? Edellisessä postauksessa tuli vähän huijattua, sillä melkein kaikki näyttökuvat oli tästä nimenomaisesta kämpästä. Itsellä ei tosiaan keväällä usko riittänyt että tästä asuinkelpoinen saadaan. Seuraavat kuvat saattavat sitten järkyttää pienimpiä ja siisteimpiä katselijoita, mutta optikon sanoin: "Onko parempi näin - vai näin?"

Melassipiparit

Hei hei ja terveisiä täältä Englannista. Kahdeksas viikko kaksivuotisesta menee jo kovaa vauhtia ja koko perhe viettää arkipäivänsä omissa arjen toimipiteissään eli päiväkodissa, toisella luokalla koulussa, yliopistossa ja kotitoimistossa. Kaikki menee mahtavasti ja kiirettä on pitänyt. Blogautetaan tällainen, kohta taas ajankohtainen piparipostaus, jossa iso osa mausta tulee aromaattisesta melassista (josta lisää puistojuoksupostauksessa).

Reseptin jälkeen on perinteinen Brighton -osio, jossa näin alkuun vinkkejä/kokemuksia vuokrakämpän etsinnästä. Jos haluat kuulla jostain erityisestä, niin kirjoittelepa toiveita tuonne kommenteihin tai Valkotippurin Facebook-sivulle. Keksiresepti on Joy of Baking -sivustolta. Jos Englanti ei kiinnosta, kokeile silti näitä keksejä :)

Tarvitaan
260 g jauhoja (vajaa 5 desiä?)
1 tl ruokasoodaa
¼ tl suolaa
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
½ tl neilikkaa
113 g (n. 1¼ dl) huoneenlämpöistä voita
210 g (n. 2½ dl) tummaa sokeria *
2 rkl ruokaöljyä
80 ml melassia
1 muna
½ tl vaniljauutetta
(koristeluun tavallista kidesokeria)

* Dark brown sugar, olisiko siis fariinia, ruokokidesokerin ja muscodovadon välimaastosta?

Ja näin tehdään

1. Sekoita jauhot, sooda, suola ja mausteet
2. Vaahdota toisessa astiassa pehmeä voi ja tumma sokeri
3. Lisää voi-sokeri-seokseen öljy, melassi, muna ja vaniljauute ja sekoita
4. Lisää jauhoseos ja veivaa kaikki sekaisin
5. Peitä/kelmuta taikina ja laita se jääkaappiin vähintään 2 tunniksi tai yön yli
6. Pyörittele taikinasta halkaisijaltaan 2½ sentin palloja ja kierittele niitä tavallisessa sokerissa
7. Asettele pallot pellille ja litistä niitä hieman kohti lopullista muotoaan
8. Paista 190-asteisessa uunissa n. 9-10 minuuttia tai kun ne näyttävät kuivilta ja pinta alkaa halkeilla

Kuvaussession päätyttyä katosi sekä lainatut lelut että keksit..

---

Sarjassamme Brighton -kuulumisia. Aloitellaan vaikka siitä miten me vuokra-asuntoa etsittiin. Mikäänhän ei ole ärsyttävämpi kuin blogaaja, joka pahimmillaan parin googlauksen kärkituloksen tai muuten hataran ensikokemuksensa jälkeen muuttuu alan rautaiseksi asiantuntijaksi :) Ehkä tästä on kuitenkin jollekin apua. Aiemmat Brighton-aiheiset postauksethan saa katsottua klikkaamalla Brighton -tägiä blogauksen alaosasta tai tästä.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Rightmove ja Zoopla ovat täkäläiset Oikotie ja Etuovi. Palveluihin saa hakuvahdit ja asuntotiedoista löytyy perinteisten speksien lisäksi mm. todennäköisimmät koulujen oppilaaksiottoalueet Ofsted-raportteineen (joista kirjoittelin 2013). Koulujutut saattavat kiinnostaa enemmän, jos aikomuksesi on viipyä täällä pitkään: Täällä opinahjot taitavat vaikuttaa aika tavalla Suomea enemmän tulevaan opinpolkuun. Jos muutto ulkomaille on edes harkinnassa, kannattaa hyvissä ajoin viritellä hakuja, jotta saa edes jonkinlaista käsitystä asuntojen hinta-laatu-varustelu-suhteesta.

Gumtree puolestaan on Tori -tyyppinen palvelu - vinkkinä siis esim. kalusteiden hankinnalle. Sinne voi myös laittaa kämppishakuja/ilmoituksia. Huoneen vuokraaminen kimppakämpästä opintojen päätyttyäkin ei ole mitenkään outoa. Vielä vähemmän oudoksi se muuttuu, kun huomaa mitä kämpät täällä maksaa. Niinpä huoneenvuokraussivustoja on tarjolla kosolti. Kannattaa myös selailla asuinalueiden omia Facebook -ryhmiä, jotta voi päästä välittäjäpalkkioista (vuokralainen maksaa) tai löytää kimppakämppiä. Mediaanikuukausivuokra yhden makkarin asunnosta Brightonissa on £895 ja kahden £1250. Hinnat tuntuvat täysin järjettömiltä kun näkee parin näytön jälkeen näiden "kohtuuhintaisten" kämppien kunnon ja varustetason. Puntahintoja ei kannata heikon euron takia muuntaa ettei tule koko ajan paha mieli :)

Omat hakumme rajoitimme 2-3 makkarin kämppiin. Lähinnä "house"-tyyppisistä taloista. Tällä pystyy aika hyvin eliminoimaan ylä- ja alapuoliset naapurit (vrt. "maisonette") sekä maan alla asumisen ("basement flat"). Pihasta sai ison plussan.

Kun sopiva (välittäjävetoinen) asunto tulee vastaan, kannattaa heti soitella näytöstä. Samaan päivään ei mahdu kovin montaa näyttöä ja nopeat syövät hitaat. Jos kämpässä on vielä asukas, tulee hänelle antaa näytöistä vuorokausi ennen info, joka myös vähän rajoittaa näyttöjen määrää - jos vaikka asukasta ei saada kiinni tai asiaan liittyy muita, välittäjän tarkemmin täsmentämättömiä "juttuja".

Eka kämppä vaikutti hienolta! ..valitettavasti vain lähikoululla ja asuinialueella oli vähän
kyseenalainen maine. Ilman lapsia tämä olisi ollut todella helppo ottaa.

Vinkkejä näyttöön:

• Tee ehtiessäsi pikainen tutustumiskierros ympäristöön. Onko kaupunginosa, sen yhteisö ja etäisyydet arjen suorituspaikoille ok? Onko lähellä näppärää pikkukauppaa, bussipysäkkiä, puistoa tai muuta arvostamaasi asiaa - ja eihän naapurissa vaan asu opiskelijoita (joo, alan tulla vanhaksi, mutta en mä ainakaan muista melskanneeni yöllä kadulla sketsisarjojen repliikkejä toistaen tai rakenteissa roikkuen..)
• Selvitä mitä kodinkoneita kuuluu ja etenkin ei kuulu vuokraan. Yleensä pyykinpesukone ja jääkaappipakastin kuuluvat, mutta ei aina ja tähän voi upota muuttaessa arvokkaita satasia.
• Onko ikkunoissa yksi vai kaksi lasia? Vaikuttaa lähinnä lämmityslaskuun (onhan asunnossa keskuslämmitys?), mutta myös loppuillan kadulta kuuluvaan "jutusteluun" tai autojen ääneen, jos vaikka asut pubin lähellä tai kokoojakadun varrella.
• Pihalla - edes pienellä - voi viettää aikaa, kokata, kuivata pyykkiä, nukkua, säilyttää polkupyörää  yms. Siitä voi saada monta pluspistettä.
• Käytä nenää. Jos kämpässä ei haise, se on hyvä merkki. Tunkka, komero, kellari ja märkä koira vaikka asunnossa ei ole lemmikkejä saattavat kieliä jostain. Samoin, jos vastaan kävelee suitsukkeen tai ilmanraikastimen tuoksu, kannattaa skarpata. Älä odota liikoja etenkään maanpinnan alapuolella olevista basement flateista. Toissavuotisella kolmen kuukauden kokemuksella niissä on kylmää ja kosteaa. Samoin kosketuspintaa naapureihin on katon verran enemmän. Seinät ovat paikoin paperia.
• Kannattaa myös silmäillä että seinät ja katto pitävät ja kämpässä näyttäisi muutenkin pysyvän vesi sille varatuissa paikoissa.. Vuodot eivät tietenkään ole vuokralaisen vastuulla, mutta ylimääräinen muutto tuskin on kenenkään mielestä kivaa. Hometta näkyi jokaikisessä katsotussa asunnossa vähintään kylpyhuoneen nurkissa ja silikoneissa. Deal with it?
• Kysy mitä mahdollisiin pintaremontteihin kuuluu. Maalataanko seinät, puhdistetaanko/vaihdetaanko kokolattiamatot, entä keittiön ja kylpyhuoneen tiivisteiden yms. vaihdot? Näistä voi toki laittaa ehtoja vuokratarjoukseenkin. 
• Tärkeintä: Yritä nähdä asunto siivottuna, pintarempattuna ja omilla huonekaluillasi. Voitko kuvitella asuvasi siinä?

Double bedroom. Yritä tästä kuvitella jotain?

Itse en tosiaan viimeiseen kohtaan pystynyt, mutta luotin briteissä pitkään asuneen vaimon näkemykseen asunnon potentiaalista ja suostuin tekemään vuokratarjouksen ehkä sotkuisimmasta asunnosta jossa olen ikinä ollut sisällä. Toisaalta meidän tilanne alkoi toukokuun asunnonmetsästyslomalla olla aika tukala: Täällä vuokrasopparit eivät suinkaan ala kuun ensimmäisestä päivästä ja 1-2 kuukauden päästä vaan tyyliin heti. Toukokuisen viikon Brightonin loman loppuessa oli vaihtoehtoina tehdä tarjous katsotuista kämpistä (joita katsottiin n. kahden päivävauhdilla) tai ottaa sika säkissä netti-ilmoitusten perusteella. Jälkimmäistä ei voi todellakaan suositella.

Tätä et varmasti näe, jos jätät käymättä paikan päällä. 

Vaikka muuton piti tapahtua töiden alkamisen vuoksi viimeistään syyskuussa, halusimme muuttaa jo elokuussa. Näin ehtisimme ennen koulun alkua lomailla uudessa kotimaassa ja tutustua rauhassa paikkoihin. Asunto piti (ja piti) ottaa jo juhannuksen jälkeen, sillä vuokratarjous elokuun alusta ei varmasti olisi mennyt läpi ja tarvitsimme kotipaikan kouluilmoittatumista varten. Pieni siivu vuokrabudjetista meni siis tyhjän kämpän ylläpitoon.

Blogin kuvitus on näytöillä salakuvattua materiaalia. Ja osa on muuten nyt asumastamme kämpästä, josta ehkä tarkemmin seuraavalla kerralla. Tilanne ei tietenkään ollut ja yleisesti ottaen ole kämppien osalta näin lohduton kuin mitä kuvat antavat ymmärtää: Kuviksi asti päätyi lähinnä mahdollisia ongelmakohtia välittäjän kuvien vastapainoksi. Silti vielä pari vessakuvaa tähän loppuun. Harmi ettei tullut napattua kuvaa siitä märän koiran hajuisen kämpän kylppäristä, jossa oli sininen kokolattiamatto :) Cheerio!

Itä-länsi salaattiottelu: Sitruunaruohomarinoitua tofua ja paahdettua maissia

Juuri thai-keittiöstä en tiedä mitään, mutta jos ruuassa maistuu sitruunaruoho, lime, korianteri ja chili niin täydestä menee. Mausteiden lämpö, pähkinäisen salaatinkastikkeen täyteläisyys, proteiinista huolehtiva tofu, tomaatti ja makea maissi tekevät tästä oivan aterian.

Stop. Maissi? Tullee Terry Hope Romeron Salad Samurai -kirjan mukaan Meksikosta, joka tässä Aasian kanssa paiskaa kättä. Niin tai näin, niin varsin onnistunut ja ennen kaikkea täyttävä tekele - tosin Srirachan kanssa kannattaa makumieltymyksistään riippuen olla tarkkana. Tämä on toinen tästä kirjasta blogattu ja neljäs kokattu resepti. Erittäin onnistunut ostos ja jos kirjassa on 100 reseptiä, on varmaan vielä varaa paljastaa muutama.

Sitruunaruoholla (yms.) marinoitu tofu
400-500 g kiinteää tofua
2 rkl vaahterasiirappia
4 rkl soijaa
1 reilu rkl hienoksi pilkottua sitruunaruohoa
1 valkosipulinkynsi
2 tl pähkinä- tai oliiviöljyä

1. Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.
2. Valuta tofu. Kiinteää ei tarvitse prässäillä. Leikkaa sormen paksuisiksi siivuiksi.
3. Sekoita marinadi ja kaada se uunivuokaan asetettujen tofujen päälle n. 15 minuutiksi silloin tällöin käännellen.
4. Paista tofuja uunissa 40 minuuttia puolessa välissä kääntäen.

Salaatinkastike
~1,5 dl cashew-pähkinöitä
~2 dl kuumaa vettä
2 rkl tuoretta sitruunamehua
1 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
2 tl vaaleaa misoa (eipä löytynyt omasta varastosta)
2 tl dijon-sinappia
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl sipulijauhetta
2 rkl tuoretta limemehua
3 rkl Srirachaa tai muuta chilikastiketta

1. Laita pähkinät kuumaan veteen n. 30 minuutiksi (voi olla turhakin vaihe jos tehosekoittimessa on vääntöä)
2. Myllytä pähkinät vesineen muiden ainesten kera kastikkeeksi (kannattaa tarkistella tulisuutta eikä heittää kaikkea chiliä kerralla..)

Muut
Maissintähkä per syöjä, paahdettu (paistoin pannulla)
Kevätsipulin varsia, 1 per syöjä
Korianteria, hienonnettuna, 2-3 desiä (meni melkein koko kaupan valmisruukku)
Thaibasilika, hienonnettuna, 1-2 desiä (meni koko kaupan valmisruukku)
Tomaattia tai kirsikkatomaattia, meniköhän 2-3 tomaattia
Kookoslastuja, paahdettuna
Garam masalaa

1. Laita salaattitarpeet (tofuineen) kulhoon ja sekoita siihen kastike
2. Lisää päälle halutessasi paahdettuja kookoslastuja ja garam masalaa

Juusto-sipulipiirakka

Mites teidän joulu ja joululomat? :) Meillä se meni lähinnä koko perhettä koskevia isoja päätöksiä pohtiessa ja tehdessä. Kaikki keinot excelistä kysy-kaverilta -akselilla olivat käytössä. Lopputulemana koko porukan pitäisi elokuussa siirtyä kohisevan kaasulieden ääreen Englantiin. Ei sillä että nykyarjessa ei olisi tarpeeksi haastetta.. :) Nyt on kuitenkin jo irtisanottu päivähoitopaikkaa, haettu etätyösopparia ja katsottu vähän millaisia pyöräilymahiksia on tarjolla.. 

Syksyllä on siis taas mahtava Brighton -tägi ja -kuva käytössä, kun  reseptien jälkeen kertoillaan kiinnostuneille(?) kuulumisia.

Hevi juustopiirakka ei ehkä sovi aurinkoiseen kevääseen, mutta liittyy siinä mielessä aiheeseen, että tätä syötiin asioita puidessa ja resepti on aika brittivaikutteinen. Pistäkääs tämä tulille mikäli sää (taas) viilenee ja tekee hyvää piirasta mieli - tai ainakin kirjanmerkkeihin loppuvuotta odottamaan.

Taikinaan tarvitaan

450g vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta 

½ tl suolaa

120g voita

1 munan keltuainen

50g parmeaania raastettuna

1,2 dl vettä

1 muna voiteluun

Täytteeseen tarvitaan

1 peruna

2 sipulia, ohuina siivuina

1 rkl vehnäjauhoja

½ dl (täys)maitoa

½ dl kermaa (pitäisi olla double creamia, mutta minkäs teet)

150 g cheddaria, raastettuna (ollaan tykästytty McLellandin Seriously Strongiin)

½ tl (englantilaista) sinappia 

½ tl cayennepippuria

suolaa ja pippuria

Näin tehdään taikina

1. Myllytä jauhoja, leivinjauhetta, suolaa, voita ja munankeltuaista tehosekoittimessa kunnes seos on murumainen.
2. Sekoita joukkoon parmesaani.
3. Jatka sekoittamista ja lisää ruokalusikallinen vettä kerrallaan ja lopeta kun seoksesta tulee taikinaa (kaikki vesi ei välttämättä kulu).
4. Kääri taikina muovikelmuun ja laita se jääkaappiin tunniksi 

..ja tästä syntyy täyte

1. Keitä paloiteltu peruna kypsäksi suolatussa vedessä (10-15 minuuttia) ja laita jäähtymään
2. Kypsennä sipulit pannulla kiehuvassa vedessä pehmeiksi (2-3 minuuttia) ja valuta
3. Laita sipulit takaisin pannulle, ripottele päälle jauhoja ja lisää maito ja kerma. Sekoittele, ja 3-4 minuutin päästä seoksen pitäisi paksuuntua.
4. Lisää perunat, juustoraaste, sinappi sekä cayennepippuri ja jatka sekoittelua. 
5. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita jäähtymään.

Loppusäädöt

1. Lämmitä uuni 180-asteiseksi
2. Voitele halkaisijaltaan n. 20 cm piirakkavuoka ja jauhota se
3. Kauli noin 2/3 taikinasta jauhotetulla tasolla levyksi, joka on kaksinkertainen vuoan halkaisijaan nähden 
4. Kääri taikinalevy kaulimen ympärille ja pura se vuoan päälle. Painele taikina pohjalle ja reunoille. Poista ylimääräiset lirpakkeet ja pistele taikinaa haarukalla.
5. Nyt pohjaa pitäisi paistaa piirakkapainon alla 10-15 kullanruskeaksi. Onnistui ilman painoakin.
6. Jäähtyneen pohjan päälle kaadetaan täyte.
7. Pohjan taikinaa sivellään hieman munaa liimaksi ja piirakan päälle asetetaan lopusta taikinasta tehty kansi (rullaa kaulittu levy kaulimen päälle). Trimmaa kannesta ylimääräiset pois ja poimuta se.
8. Tee kanteen pari reikää, jotta sisällä muodostuva höyry ei räjäytä piirasta ja voitele vielä koko kansi munalla. 
9. Paista 25-30 minuuttia.  

Resepti on napattu BBC:n ruokasivuilta, tarkemmin The Hairy Bikers -ohjelmasta.

Om-nom-nom

BBQ kikhernesalaatti

Eipä ole vähään aikaan tullut sijoitettua keittokirjallisuuteen. Ihan kuin muutenkin lukisin, niin erään Amazon-lähetyksen mukana tuli kuitenkin Terry Hope Romeron Salad Samurai: 100 Cutting-Edge, Ultra-Hearty, Easy-to-Make Salads You Don't Have to Be Vegan to Love (puuh!) -opus. Taustalla ajatus, että panostetaan kasvisruokaan tekemällä ruokaisia salaatteja.

Tästä poistettiin ennen julkaisua vuodatus koskien etenkin työpaikan ruokalan täyttämätöntöä ja mautonta kasvisruokaa. Tortillalettu, tomaattikastike ja maissinjyvät - never forget :)

Kirja vaikuttaa lupaavalta. Ruokiin ei mene kauaa aikaa, ne ovat sopivan erilaista mihin on tottunut ja olo on pysynyt kylläisenä riittävän pitkään.

Kikherneiden sekaan tehdyn, savuaromin (tässä tapauksessa Poppamiehen Jalosavun) tähdittämän kastikkeen BBQ-tunnelma onnistui saamaan osan perhettä epätietoisuuden tilaan kasvis/liharuuasta ja tätä on kyllä kehdannut vieraillekin tarjota. Jos annokseen kuuluu lisäksi lähes 200 g hyvältä maistuvaa kikhernesettiä, niin nälkäkin lähtee. Salaatin punasipulista ja kastikkeen omenaviinietikan ja savustetun paprikan mausta vielä erikoismaininta. Nirson elkeitä tapaileva 2-vuotias suostui maistamaan muuten välttelemiään kikherneitä, kun näitä myytiin "metvurstiherneinä".

Määrät alla ovat aika tarkkaan kirjan mukaiset paitsi pohjasalaatissa, jonka jokainen varmaan osaa säveltää. Hernesetistä tulee kahdelle aikuiselle kunnon ateria ja ehkä neljälle vähemmän nälkäiselle. Ravintohiivaa en kaupasta löytänyt, joten en osaa sanoa mistä on jääty paitsi.

Lämmin osuus
2 rkl oliiviöljyä
400 g kikherneitä
1 rkl soijakastiketta
1 rkl vaahterasiirappia
1 tl nestemäitä savuaromia
reilu 1 rkl tomaattipyrettä
2 rkl ravintohiivaa

1. Lämmitä oliiviöljy pannulla ja paista kikherneitä n. 6 minuuttia
2. Sekoita soija, tomaattipyre ja savuaromi keskenään ja kaada joukkoon
3. Kypsennä vielä 4 minuuttia pienemmällä lämmöllä
4. Jätä esim. ykköselle ja sekoittele välillä. Tämän on tarkoitus pysyä lämpimänä.
5. Sekoita ravintohiiva juuri ennen tarjoilua joukkoon

Salaatinkastike
2 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl vaahterasiirappia
½ tl savustettua paprikaa
½ tl suolaa
1 pieni (salotti)sipuli hienona murskana


Salaatti
vihreitä (salaattia, pinaattia, rucolaa - keksit kyllä)
1 porkkana, julienne
½-1 punasipulia ohuina siivuina
kirsikkatomaatin puolikkaita
1 avokado paloina
pippuria myllystä

1. Huuhtele ja linkoa salaatti, revi paloiksi
2. Pilko ja paloittele muut vihannekset
3. Asettele lautasille, kaada päälle yllä ohjeistettu salaatinkastike (sekoita vaan ainekset)
4. Lopuksi sopiva annos kikherneitä, joiden päälle pippuria